Elämäni kunnossa

Kävin kiukku-juoksemassa. Raivo on yksi parhaista tunnetiloista juosta. Liike on aggressiivista ja vahvaa, tosin hieman poukkoilevaa ja nykivää. Iso tunnetila pakottaa ajatukset palaamaan kroppaan ja fyysinen tekeminen katkaisee kehää kiertäneet turhauman kelat. Kiukku laantuu nopeasti, eikä kuumassa suihkussa enää muista, mikä niin kovasti ärsytti.

En ollut ennen tätä uskaltanut heittää juoksukamoja niskaan, koska Helsingin ilmanala ei ollut vielä saanut kukistettua Himalajan yskääni. Keksikukkuloilla voi vetää keuhkotaudissa, mutta kotona ei tunnu viisaalta liikkua lentsussa, sitä välttää automaattisesti turhia riskejä, vaikka täällä lääkäri on kyllä huomattavasti lähempänä.

Mutta juokseminen oli huikeaa. Olin elämäni tunnossa. Näemmä korkean paikan leiri tuottaa tulosta vaikkei olisikaan huippu-urheilija. Hauskaa oli huomata myös, että nykyinen soittolista oli rytmiltään liian hidas. Ha haa!

Jos joku olisi sanonut minulle viime keväänä, että vuoden lopussa tulet nauttimaan juoksemisesta pimeässä, tihkusateessa ja trikoissa, olisin vaatinut kyseistä henkilöä korjaamaan lääkitystään. Niin se mieli muuttuu ja onneksi saakin muuttua, olenhan sentään nainen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: