Järjestelmällisen kaupassakäynnin porttiteoria

Mun piti näemmä elää 31-vuotiaaksi ennen kuin suunnitelmallinen kokkaaminen tai minkäänlaiset kaupassakäyntihommat nyrkin ja hellan välissä alkoivat kiinnostaa. Mikä onni, että synnyin tytöksi Suomeen, jossain muualla maailmassa olisin ehkä jo naimisissa ja neljän lapsen äiti. Sääliksi kävisi ne lapset.

Olen herännyt miettimään olisiko ruuan valmistamistusta mahdollista suunnitella ja voisiko siitä jopa nauttia. Mikä käänteentekevä ajatus! Siis minulle, joka olen mustavalkoisuuksissani liittänyt järjestelmällisyyden sellaisen henkilön ominaisuudeksi, joka on lisäksi tylsä ja mielikuvitukseton.

Muistan elävästi, miten opiskeluaikoina sain käsikirjoituskurssilla sanaharkan aikaiseksi opettajan kanssa siitä, että hänen mielestään henkilöhahmon persoonaa ei voi kuvata kolmella ominaisuudella:

1. pakastaa leipää

2. suunnittelee viikon ruokalistan sunnuntaina

3. ei jätä koskaan iltarukousta lausumatta.

Minun mielestäni ne tietenkin kuvasivat hahmoa paljon elävämmin kuin järjestelmällinen, rutiineihin turvautuva ja pelokas. Mutta olin 21-vuotias ja aina oikeassa

Olen näemmä nyt aikuistunut ja valmis myöntämään, että kaikki ihmiset, jotka pakastavat leipää ja suunnittelevat viikon ruokalistan valmiiksi, eivät ole mielikuvituksettomia ja pystyyn kuolleita. Mutta tätä taustaa vasten hieman pelkään, että minusta tulee anaalinen sääntöjen noudattaja ja elämästäni lattea ja tasainen. (Vähintäänkin elämäni näyttäytyy sellaisena parikymppisille opiskelijoille, mutta sen kanssa voin elää.)

Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että koko elämäni ei tule tämän kokeilun myötä muuttumaan. Ellei tässä päde joku järjestelmällisen kaupassakäynnin porttiteoria. (Varotoimenpiteenä päätin olla pakastamatta leipää täällä viikolla.)

Olen siis käynnistänyt kokeilun. Marttojen sivuilla on huikea palvelu, kolme viikon ruokalista. Sen avulla voi suunnitella ruuanlaittoa pitemmälläkin tähtäimellä. Linkkien ”takaa” löytyy messevä määrä erilaisia reseptejä. Suunnittelin viikon ruokalistan valmiiksi ja kävin vain kerran kaupassa.

Tein onnistuneesti Hesarin avokado-pastaa, sitten tein risottoa. Sen lisäksi valmistin meksikolaista makaronilaatikkoa ja onnistuin loihtimaan suussa sulavia kauden uunijuureksia Feta-juustolla höystettynä.

Olen syönyt melkein viikon perushyvää kotiruokaa, jonka valmistamiseen ei mene kauaa aikaa. Lisäksi olen säästänyt pitkän pennin Kenian matkaa varten. Järjestelmällinen ei olekaan välttämättä sääntöihinsä ripustautunut nipottaja vaan voi olla myös reissurahoja kasaava maailman matkaaja! Hurraa aikuisuus ja avarakatseisuuteni. (;

Viikon kokeilun myötä voin todeta empiiristen havaintojen pohjalta hypoteettisen huoleni olleen täysin turha. Suunnitelmiin hirttäytyminen ei ollut minulle suuri murheen ryyni. Spontaanius ei hevilläkään suunnittelulla kadonnut. Voin jatkossakin luottaa siihen, että minun elämässäni aina sattuu  ja tapahtuu. Nytkin ostin vahingossa kidneypapuja chili-kastikkeessa. Makuyhdistelmästä tuli vähintäänkin mielenkiintoinen… Makaronilaatikkoa ala Mexico. Todella kekseliästä kokkailua. Suunnitelmia voi tehdä, mutta niistä voi myös poiketa.

2 thoughts on “Järjestelmällisen kaupassakäynnin porttiteoria

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: