Pimp my ride!
Yksi tapani treenata kuntoa kapuamista varten on ollut pyöräily. Hukkasin kesän alussa matkakorttini ja olenkin taittanut iloisesti lähes kaikki lähikauppaa pitemmät matkat polkupyörällä – tosin Espooseen olen mennyt ajoittain bussilla.
Rakastan Helsinkiä siinä mielessä, että se on käsitettävän kokoinen kaupunki polkupyörällä. Lähes joka paikkaan pääsee vartissa, paitsi Lauttasaareen menee 20 minuuttia. Pyörässäni ei ole vaihteita ja asun Kalliossa, (lue aina kotiin päin ylämäessä) joten sydäntä tulee vahvistettua päivittäin. Pidän myös siitä, että tulen liikkuneeksi huomaamattani. Aina ei tarvitse varta vasten mennä erikseen urheilemaan, vaan joka päivälle kerääntyy hyötyliikuntaa. Puhumattakaan siitä, miten siistiä pyöräily on. Sitä vaan rullailee hiljaisilla kaduilla illan hämärtyessä ja kuuntelee, miten renkaat ahmii asfalttia. Se on hiljaista, tarvittaessa nopein tapa päästä perille kaupungissa sekä niin halutessaan hidasta kruisailua ja aina löytyy parkki.
Rakastan pinkkiä Nopsaani, polkupyörääni, jonka enoni osti minulle yläasteella. Sitä ennen ajoin veljeni vanhalla maastopyörällä. Oi, sitä ilo päivää, kun eräänä aamuna joku oli maastopyörän pihaltamme varastanut. Kiitin rosmoa iltarukouksessani, koska nyt minun oli välttämätöntä saada uusi, käyräsarvinen pyörä.
Nopsassani oli ennen viisi vaihdetta, mutta joskus siirtyessämme kaksituhattaluvulle, vaihteistooni ei kuulemma saanut enää varaosia, joten ne poistettiin kokonaan.
Päätin kolkytvuotislahjaksi (kirjoitetaankohan se kaikki vaan yhteen?) itselleni korjata rakastamaani vanhaa. Annoin Nopsa City Ladylleni pienen kasvojen kohotuksen. Vaihdatin pyörääni uuden takakiekon, joka rullaa nyt kuin unelma, uudet vaaleanpunaiset kumit (Huom. Englannista asti!) sekä uuden valkoisen tankoteipin. Se on niin kaunis. Aah ja ooh. Kyllä nyt kelpaa rullata Kallion raiteilla. Kulmilla nähdään. Suuntanani näyttäisi olevan Alepa, mutta oikeasti se on tietenkin Himalaja. (;
Kallion Kumiluoti, the place to be!
Nää tyypit piti eniten hyvää huolta mun polkupyörästä ja laittoi sen kauniiksi ja tosi tosi nopeeksi.
Ja vielä kerran, saanko esitellä, Nopsa City Lady, silmäteräni. Kestävä kehitys, ekologinen elämä, vanhan korjaaminen ja kestävyyskunnon treenaaminen voi olla ankeeta ja tylsää froteeta TAI pinkkiä, mageeta ja sairaan nopeeta!
Kalliosta kukkulalle 