Ulkopuolella

Parasta juuri nyt: välitila Kotimaatamme kuohuttava tuntuu itselle jotenkin kaukaiselta. Ei oikein kosketa. Itsenäisyyspäivä, kansalliset rajat, suomalaisuus, menneisyyteen tähyäminen, homojen tanssimisen kauhistelu (jälleen kerran), sotaveteraaneihin vetoaminen (iän ikuisesti)  ja kaikki, josta normaalisti ottaisin kierroksia (nollasta sataan kahdessa sekunnissa), ei tunnu hetkauttavan mihinkään suuntaa. Hommailen himassa, itsekseni pehmeässä hämärässä sunnuntai-fiiliksissä irrallaan arjesta. Ei enää matkalla, ne viisitoistaContinue reading “Ulkopuolella”

Koti, mikä ihana paikka maailmassa

 Parasta juuri nyt on LVI! Kiitos maailmalle insinööreistä. Mahtava Helsingin vesijohtovesi. Miten nautinnollista on kurlata hammaskalusto puhtaaksi suoraa hanasta, seisoa lämpimässä suihkussa suu auki ja kaivautua nukkumaan samalla vedellä pyykättyihin tuoksuviin lakanoihin. Paluu Kallion raikkaaseen vuoristoilmaan Katmandun saastekattilasta on lähes koskettavaa. Istun ikkunalaudalla ja hämmästelen maisemaa keittiön ikkunasta. Oma arki näyttäytyy ihmeellisenä ja elämän pienetContinue reading “Koti, mikä ihana paikka maailmassa”

Kameraharjoituksia

click, click, click Muutaman kuukauden antaumuksellisen pohdinnan jälkeen päädyin kameravalinnassani Canonin 600D-järkkäriin. Kameralla voi kuvata stillejä sekä videokuvaa ja jälki on todella kaunista. Ah. Olen ollut niin fiiliksissä! Mieleni teki jopa nukkua uuden leluni kanssa. Aivan kuten lapsena. Kuluneena vuonna olen rohkaistunut kirjoittajana ja riemuinnut kolumnistani, mutta pakko se on myöntää, minua himottaa ilmaisuvälineenä myös liikkuvaContinue reading “Kameraharjoituksia”

This is what I look like when I’m happy

Testasin uuden vaelluskengät landella. Missä muuallakaan kun sienimetsässä. Ja popothan toimii yhtä hyvin kuin valkoviini, kuisti ja kipollinen puhdasta kultaa. Onni on pienissä asioissa ja hetkissä. Tämä on minun täydellinen lauantaini. Pysähtyä hetkeksi kaiken seikkailun keskellä. Olla tyytyväinen ilman juoksulenkkejä, lipaskeräyksiä, viisumipaperirallia tai pähkäilyjä varusteista, vakuutuksista tai rokotuksista. Vapaana meileistä, puhelimesta ja kaikista duuneista. HyvälläContinue reading “This is what I look like when I’m happy”

Maanantai angsti

Pitäis, pitäis, pitäis pitäis… Parasta tänä maanantaina on se, että olen parantunut lähes kokonaan! Tuntuu kuin olisin saanut todistaa ihmeen. Enintä, mitä olen oikeastaan voinut edes tehdä on lähinnä pysytellä poissa itseni tieltä. Olen vaan antanut kehoni rauhassa luoda uusia soluja ja tervehtyä. Kehoni toiminta on ollut kaiken kukkuraksi huippunopeaa, vaikken ole sitä lainkaan hoputtanut.Continue reading “Maanantai angsti”

Pitääkö isosta kaatumisesta oppia jotain?

Kun kaadut, nousetko heti ylös, puistelet vaatteesi ja jatkat matkaa vai pysähdytkö katsomaan taaksesi nähdäksesi, mihin kuoppaan lankesit? Pannutin eilen oikein antaumuksella Kalliossa. Minua harmittaa, että saatoinkin narahtaa siihen vanhanaikaiseen: pyörä, sateen jälkeinen märkä tie ja sporakiskot. Liukkaalla ne kun imaisee ahnaasti pyöränkumit kampittaakseen sinut asfaltin hellään syleilyyn. Astetta kapeammat pinkit kumit takasivat kuitenkin, ettäContinue reading “Pitääkö isosta kaatumisesta oppia jotain?”

Kallio Block party – Yksilöistä tulee yhteisöit

Lähe messiin, mä oon sun kaa, meijän hiekkalaatikolla on ruuhkaa. – Niko & Tapsa ”yhtä” Tarkoituksenani oli viettää rauhallista viikonloppua landella, kerätä viinimarjoja, palautua duuneista ja valmistella leppoisasti tulevia kolmekymppisiäni (toisin sanoen pysytellä puuhakkaan, jotta onnistuisi väistelemään päälle painavaa kolmenkympin kriisiä.) Mutta perjantaina sain kasvimaalle puhelun Kallion Block partyista. Tapahtumasta puuttui yksi juontaja. Yhteisölliset kaupunginosabileetContinue reading “Kallio Block party – Yksilöistä tulee yhteisöit”

Assembly 2011

Kaikkialla kaikkien kanssa kaiken aikaa. Marinoidun digitaalisessa kulttuurissa kontrastina Himalajan hiljaisuudelle ja hitaalle matkanteolle. Vuorilla olisi tarkoitus kytkeytyä irti virtuaalisesta läsnäolosta ja siirtyä olemaan on-line karuissa vuoristomaisemissa. Mutta nyt kuitenkin päivitän blogiani maamme virallisesta ”ATK-tapahtumasta” Assemblyiltä, joissa olen vierailemassa ensimmäistä kertaa. Olo on kuin turistilla, joka pääsee kurkistamaan uuteen kulttuuriin. Parasta tässä on tietenkin se,Continue reading “Assembly 2011”

Nuppu Stenros palaa palstoille

Siellä se Stenros nyt leppoistaa. Nyt se on julkista, siitä ei voi enää perääntyä. Se on painettu lehteen, sen täytyy olla totta. Gulp. Aion kiivetä vuorelle. Siinä se nyt lukee painettuna. “Marraskuussa Stenros tekee kuukauden matkan Nepaliin.” Tämä mystinen Stenros olenkin siis minä.  En ole vuosiin tottunut lukemaan itsestäni kolmennessa persoonassa. Vaikka telkkariaikoina tekemieni ohjelmien promoaminen kuuluiContinue reading “Nuppu Stenros palaa palstoille”

Juoksemassa myrskysäässä

Kiitos, että jätit jälkeesi niin paljon rakkautta. Se kulkee mukana sydämessä, vaikka sinä juoksetkin alavamilla poluilla. Aina kun saan ikäviä uutisia isovanhemmistani olen krapulassa. Ei sitä tohtisi kai ääneen myöntää, koska sehän on ihan kauheaa. Jotenkin makaaberia, mutta ei se kauhistelu silti tee siitä yhtään vähemmän totta. Ihan kuin huonoihin uutisiin voisi jotenkin varautua elämälläContinue reading “Juoksemassa myrskysäässä”